Kansallispuisto Hossan muinainen taika

Suomen luonto on jotain ainutlaatuisen villiä ja uniikkia, minkä vuoksi moni turisti saapuu ihastelemaan sen tuhansia metsiä ja järviä. Suomen neljänneskymmenes kansallispuisto Hossa vie vierailijan tuhansien vuosien taakse keskelle luonnon rauhaa ja ikivanhoja kalliomaalauksia. Tämä villin luonnon piilotettu helmi on saavutettavissa E63-valtatietä pitkin, noin 750 kilometriä Helsingistä koilliseen mennessä. Se sijaitsee Kainuun alueella, lähellä Venäjän rajaa.

Tässä kansallispuistossa hiljaisuus on rikkomaton, eikä vierailijan ole helppo vahingossakaan törmätä toiseen vaeltajaan. Yhteensä 90 kilometrin mittaisilla vaellusreiteillä voi kokea täyden rauhallisuuden: näkökentässä on vain peilityyniä järviä ja mäntyjen peittämiä hiekkaharjuja. Metsäisiä reittejä pitkin kulkevaa vaeltajaa hellii harvinaisen puhdas ilma, josta on merkkinä puista kasvava naava. Kirkkaat järvet ovat kenen tahansa kajakkimelonnan ystävän unelma, ja niitä pitkin lipuessa on mahdollista sukeltaa suoraan valokuvamaisen kansallispuiston maiseman keskelle. Kesällä Hossa on parhaimmillaan: kesäkuisen keskiyön auringon valo saa järven pinnan leimuamaan tulisesti oranssin ja kullan eri sävyissä.

Hossa on erityisen ainutlaatuinen kansallispuisto ainakin yhdestä syystä: se esittelee kalliomaalauksillaan ihmisen ja luonnon tuhansien vuosien taakse ulottuvaa pitkäaikaista suhdetta. Kivikauden aikaisten punaisten maalauksien on arvioitu olevan jopa 4 500 vuotta vanhoja, vaikka ne löydettiin vasta vuonna 1977. Taideteokset ovat näkyvillä Somerjärveä reunustavan Värikallion seinämässä, joka kohoaa vedenpinnasta yli 10 metrin korkeuteen. Värikallion viereen pääsee kätevästi 4,5 kilometrin pituista jalkaväylää pitkin tai kajakilla järveä pitkin meloen.

Maalaukset esittävä kolmion muotoisen pään omaavia ihmishahmoja, joiden merkitystä on yritetty kartoittaa kolmen teorian avulla. Ensimmäinen ehdottaa, että ne maalattiin seremoniamielessä tuomaan metsästysretkelle onnea. Toinen teoria kertoo niiden kuvastavan toteemieläimiä ja uskomuksia ihmisen mystisestä yhteydestä henkiin. Kolmannen teorian mukaan ne paljastavat kyseisen ajan maailmankuvan, johon kuului uskomus universumin eri maailmojen yhdistymisestä.

Vielä nykyäänkin Hossan asukkaat omaavat syvän vahvan suhteen kansallispuistoa kohtaan, jotkut enemmän hengellisen ja jotkut vähemmän. Monet paikalliset hyödyntävät sen antimia kalastamalla ja metsästämällä. Kansallispuistossa on mahdollista löytää yhteys kehon, mielen ja luonnon välillä myös esimerkiksi metsäjoogaan osallistumalla tai oppimalla uutta ympäristökoulutuksessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *